Säännöt
I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
1 § Yhdistyksen nimi on Jyty Kotka ry ja sen kotipaikka on Kotka.
Yhdistys, jota näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistykseksi, kuuluu jäsenenä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkiloliitto - Offentliga och privata sektorns funktionarsforbund Jyty ry:hyn, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä Jyty. Lisäksi jäsenyhdistys kuuluu jäsenenä siihen Jytyn sääntöjen 13 §:n tarkoittamaan alueeseen, jossa se toimii. Jäsenyhdistyksen varsinaisina jäseninä olevia luonnollisia henkilöitä kutsutaan jäseniksi.
Jäsenyhdistyksen toiminta-alueena on / ovat Kotka ja Pyhtää.
2 § TARKOITUS JA TOIMINTA
Jäsenyhdistys toimii Jytyn paikallisyhdistyksenä / valtakunnallisena yhdistyksenä, jonka tarkoituksena on koota toimialueensa kunnan / kaupungin / kuntayhtymän / kuntien / seurakuntien/seurakuntayhtymien / muiden kirkollisten yhteisöjen ja muiden kunnallisia ja kirkollisia työ-ja virkaehtosopimuksia soveltavien työnantajien sekä näiden omistamien yritysten ja laitosten palveluksessa olevat henkilöt sekä vastaavilla toimialoilla muiden työnantajien palveluksessa olevat henkilöt / järjestöjen, säätiöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen tai yksittäisten yritysten palveluksessa olevat henkilöt ja em. alojen oppilaitosten, lukioiden sekä yliopistojen päätoimiset opiskelijat yhteiseen ammattijarjestöön, ja siten
1) valvoa jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja,
2) vaikuttaa jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä
3) edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.
3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi jäsenyhdistys
1) käy paikallisneuvotteluja ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen, työympäristön ja työolosuhteiden parantamisesta, tekee näitä koskevia esityksiä, antaa lausuntoja ja ryhtyy muihin vastaavanlaisiin toimenpiteisiin jäsentensä asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä koskevissa tai muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa,
2) edistää 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden järjestäytymistä Jytyn jäsenyhdistyksiin,
3) järjestää kokouksia, koulutus-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa jäsenyhdistyksen ja Jytyn tarkoitusperiä selvittävää tiedotustoimintaa sekä jäsenten neuvontaa jäsenten edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä,
4) pitää yhteyttä muihin Jytyn jäsenyhdistyksiin,
5) edustaa jäseniään yhteisissä asioissa,
6) järjestää jäsenilleen tilaisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen, virkistykseen ja liikuntaan sekä
7) edistää hyviä neuvottelusuhteita jäsentensa työnantajiin.
4 § Jäsenyhdistys voi tarkoituksensa toteuttamiseksi olla yhteistoiminnassa muiden ammattijärjestöjen kanssa.
Jäsenyhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Jäsenyhdistyksen kieli on suomi.
Toimintansa tukemiseksi jäsenyhdistys voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja osakkeita.
5 § JÄSENET
Jäseneksi voi liittyä jokainen 2 §:ssä tarkoitettu henkilö. Jäseneksi ottamisesta päättää hallitus Jytyn liittovaltuuston hyväksymien järjestäytymisperiaatteiden ja Jytyn liittohallituksen antamien ohjeiden mukaan.
Liittymislomake Jytyn jäsenyhdistyksen ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassan jäseneksi on täytettävä asianmukaisesti ja toimitettava yhdistyksen hallitukselle.
Jäsenyhdistyksen on lähetettävä liittymislomake ja muut jäsenyhdistykselle toimitetut jäsenrekisteritietojen muutosilmoitukset viipymättä Jytylle.
Hyväksyessään uuden jäsenen hallituksen on samalla määrättävä jäsenyyden alkamispäivä, joka on pääsääntöisesti se päivä, jolloin yhdistyksen edustaja on vastaanottanut hakemuksen, aikaisintaan kuitenkin hakemuspäivä.
Liittyessään jäseneksi henkilö liittyy samalla Julkis- ja yksityisalojen toimihenkiloiden työttömyyskassa - Offentliga och privata sektors funktionarers arbetsloshetskassa:aan (nyk. Työttömyyskassa Aaria), mikäli siihen ei työttömyyskassan sääntöjen tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain ja asetuksen nojalla ole estettä tai kieltäytymisperustetta tai mikäli jäseneksi liittyvä ei nimenomaan kieltäydy kassan jäsenyydestä.
Liittymällä jäseneksi henkilö sitoutuu noudattamaan Jytyn ja jäsenyhdistyksen sääntöjä ja niiden toimielinten päätöksiä. Jäsenyhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua jäsenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka huomattavassa määrin on edistänyt jäsenyhdistyksen toimintaa. Jytyn kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi valitun jäsenensä kutsuu jäsenyhdistyksen kokous myös jäsenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi.
Opiskelijajäsenet
Opiskelijat voivat liittyä yhdistyksen opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäsenet ovat vaalikelpoisia Jytyn toimielimiin, ja heillä on kokouksissa ääni-, läsnaolo-, ja puheoikeus.
6 § VAPAAJÄSENET
Jytyn jäsenmaksua ei maksa sellainen jäsen, joka on anonut vapautusta jäsenmaksuvelvollisuudesta ennen 1.1.2005 (vapaajäsen).
Jytyn kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
7 § KANNATUSJÄSENET
Jäsen, joka jää eläkkeelle 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta, voi edelleen kuulua jäsenyhdistykseen kannatusjäsenenä. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta Jytyn toimielimiin. Kannatusjäsenellä on kokouksissa läsnaolo- ja puheoikeus.
Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä muitakin 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksessa olleita henkilöitä.
8 § JÄSENMAKSUT
Jäsenen tulee suorittaa palkanmaksukauden ennakonpidätyksen alaisesta palkasta laskettavaa, Jytyn liittovaltuuston päätöksen mukaista prosentuaalista Jytyn jäsenmaksua, joka sisältää liittojäsenmaksun ja jäsenmaksun palautusosuuden jäsenyhdistykselle. Jäsenmaksu 5 §:ssä tarkoitetulle työttömyyskassalle suoritetaan prosentuaaliseen liittojäsenmaksuun sisältyvänä, näin kerätyistä varoista sitä jäseneltä erikseen perimättä.
Työttömyyskassan maksamasta etuudesta peritään prosentuaalinen jäsenmaksu. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle työttömyyden alkamisesta.
Lisäksi jäsenen tulee suorittaa Jytylle mahdollista ylimääräistä jäsenmaksua sen mukaan kuin Jyty:n sääntöjen 12 §:ssä on määrätty.
Kannatusjäsenet suorittavat jäsenyhdistykselle euromääräisen kannatusjäsenmaksun, jonka vähimmäismäärästä päättää kalenterivuosittain liittovaltuusto.
Jäsen, joka määräaikaisesti vähintään kuukauden ajaksi on jäänyt vaille palkkaa palkattoman virkavapauden / työloman, opiskelun, sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi, on adoption tai lapsensa syntymän / hoidon takia äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla tai jäänyt vaille ansiosidonnaista työttömyyskassan maksamaa etuutta, on oikeutettu määräaikaisesti vapautumaan 1 momentissa tarkoitetusta jäsenmaksuvelvollisuudesta säilyttäen jäsenyytensä jäsenyhdistyksessä ja työttömyyskassassa ilmoittamalla asiasta yhdistyksen edustajalle tai liiton jäsenrekisteriin. Vapautus voi kestää enintään 12 kuukautta kerrallaan. Jäsenen on tällöin suoritettava prosentuaalisen jäsenmaksun sijasta liittovaltuuston päättämää euromääräistä jäsenmaksua.
Asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta suorittavalla ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
Liittovaltuusto päättää vuosittain euromääräisen opiskelijajäsenmaksun, joka peritään päätoimiselta opiskelijalta kaksi kertaa vuodessa. Mikali opiskelijajäsen työskentelee työttömyysturvalain työssäoloehdon mukaisesti, maksaa hän siltä ajalta prosentuaalista Jytyn jäsenmaksua.
Jäsenen tulee säännöllisesti sääntöjen ja päätösten mukaan suorittaa jäsenmaksuvelvollisuutensa. Jäsenmaksu on suoritettava neljän kuukauden kuluessa palkanmaksukuukauden päättymisestä. Mikäli jäsenellä - hänen täyttäessaan muut 10 §:ssä tarkoitettujen etujen saamiseksi tai äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden säilyttämiseksi asetetut edellytykset - on maksamatta erääntynyttä jäsenmaksua neljältä (4) kuukaudelta hän menettää oikeutensa näihin etuihin.
9 § JÄSENEN MUUT VELVOLLISUUDET
Jäsenen tulee
1) ilmoittaa Jytylle jäsenrekisteritiedoissaan tapahtuneet muutokset,
2) ilmoittaa jäsenyhdistykselle ja Jytylle luottamuksellisesti kaikki ne tiedot tehtävistään, palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoistaan taikka niiden muutoksista, joita jäsenyhdistyksen hallitus tai Jytyn liittohallitus katsoo tarvittavan Jytyn tarkoitusperien saavuttamiseksi,
3) havaitessaan ettei hänen palkkauksessaan ja muissa palvelussuhteen ehdoissaan noudateta Jytyä ja jäseniä sitovia sopimuksia, ottaa yhteys luottamusmieheen oikaisun saamiseksi sekä
4) pyrkiä omalta osaltaan ylläpitämään hyvää yhteishenkeä kunnallisten viranhaltijain, toimihenkiloiden ja työntekijöiden ja muiden palkansaajaryhmien keskuudessa.
10 § JÄSENEN OIKEUDET
Jäsenvelvollisuutensa täyttänyt jäsen on oikeutettu
1) saamaan Jytyltä ja jäsenyhdistykseltä neuvoja ja tukea kaikissa palkkaustaan ja palvelusuhteensa ehtoja koskevissa asioissa,
2) mikäli hän on 5 §:ssa tarkoitetun työttömyyskassan jäsen, saamaan työttömyyskassasta etuutta,
3) saamaan Jytyn sääntöjen ja päätösten mukaisesti taloudellista tukea Jytyltä,
4) oltuaan vähintään kuusi (6) kuukautta tai Jytyn liittohallituksen harkinnasta lyhyemmänkin
ajan yhtäjaksoisesti jäsenenä saamaan Jytyltä oikeusapua hänen jäsenyytensä perusteena olevasta palvelussuhteesta tai hänen toiminnastaan Jytyssä tai jäsenyhdistyksessä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi Jytyn sääntöjen 29 §:n mukaisesti,
5) käyttämään hyväkseen kaikkia muita Jytyn jäsenetuja.
11 § EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsen, joka haluaa erota jäsenyhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka jäsenyhdistyksen kokouksessa pöytakirjaan merkitsemistä varten.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 8 §:n 8 momentissa määrätyssä ajassa. Aloitteen erottamisesta voi tehda myös Jyty. Hallitus voi erottaa jäsenen jäsenyhdistyksestä, jos hän eroaa 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta joutumatta eläkkeelle tai jäämättä työttömäksi taikka jos hän toimii vastoin jasenyhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusperiä tai muutoin laiminlyö velvoituksensa jäsenyhdistystä tai Jytya kohtaan.
Erotettu jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä jäsenyhdistyksen kokoukseen antamalla hallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut erotetun tietoon. Asia käsitellään seuraavassa jäsenyhdistyksen kokouksessa. Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki luottamustehtävänsä ja oikeutensa jäsenyhdistyksen omaisuuteen. Eronneen jäsenen jäsenyys päättyy ilmoituskuukauden lopussa. Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa että muutosta ei haeta määräajan kuluessa. Jäsenyhdistyksestä erotettu voidaan ottaa jälleen jäseneksi hallituksen määräämin ehdoin.
Siirtyessään välittömästi toiseen jäsenyhdistykseen säilyttää jäsen jäsentensa Jytyssä, mikäli hän ilmoittautuu sen jäseneksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa eroamisesta.
Eroamisilmoitukseksi riittää muutosilmoitus Jytyn jäsenrekisteriin uuden jäsenyhdistyksen jäsenyydestä.
II PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO
12 § TOIMIELIMET
Päätäntävaltaa jäsenyhdistyksessä käyttää jäsenyhdistyksen kokous, ja jäsenyhdistyksen asioita hoitaa hallitus.
13 § KOKOUKSET
Jäsenyhdistyksellä on vuosittain yksi varsinainen kokous.
Lisäksi jäsenyhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen tarvittaessa hallituksen kutsusta tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) äänivaltaisista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.
Kokouskutsu, jossa on mainittava tärkeimmät käsiteltävät asiat, toimitetaan lähetttämällä jäsenille kirjallinen tai niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa hallitukselle, sähkopostitse toimitettu kutsu, tai ilmoittamalla kokouksesta lehti- ilmoituksella tai työpaikoilla levitettävällä monisteella tai yhdistyksen kotisivuilla vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta, kun on kysymys sääntömääräisen kokouksen koollekutsumisesta, ja vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta, kun on kysymys ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta.
Varsinaiseen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava, jos etäosallistuminen on ko. kokouksessa mahdollista.
Milloin jäsen haluaa varsinaisessa kokouksessa käsiteltäväksi jonkin erityisen asian, lähettäköön siitä kirjallisen aloitteen, mikäli mahdollista, päätösehdotuksineen hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
Kokouksen päätökseksi tulee, jollei yhdistyslaista tai näistä säännöksistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka tarkastamista suorittamaan valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Kiireellisessa tapauksessa voidaan päätös ja pöytäkirja sen osalta tarkastaa samassakin kokouksessa.
14 § VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokous, jonka tarkemman ajan ja paikan hallitus päättää, pidetään vuosittain 31.12. mennessä ja siinä käsitellään seuraavassa asiat:
1) käsitellään hallituksen antama edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta,
2) käsitellään edellisen vuoden tilinpaatos ja toiminnantarkastajien / tilintarkastajien
lausunto, vahvistetaan tilinpaatos ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
3) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai mahdollisen tappion peittämisestä,
4) päätetään miten kokouskutsut julkaistaan, huomioon ottaen 13 §:n määräykset,
5) päätetään, käyttääkö jäsenyhdistys liiton sääntöjen 12 §:n mukaista mahdollisuutta
korkeampaan jäsenmaksun, päätetään kannatusjäsenmaksun suuruudesta ja vahvistetaan jäsenmaksut seuraavaksi kalenterivuodeksi ottaen huomioon 8 §:n säännökset,
6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä toiminnantarkastajien / tilintarkastajien sekä muiden luottamustehtavien mahdolliset palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet seuraavalle kalenterivuodelle,
7) vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio sekä toimintasuunnitelma,
8) valitaan hallituksen puheenjohtaja,
9) vahvistetaan hallituksen jäsenmäärä,
10) valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet,
11) valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja tai yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikali tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastuslain 33 tai 34 §:ssä tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa valita.
12) laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaa kalenterivuotta varten sekä tekee esityksen vuosikokoukselle käytettävistä jäsenmaksuista ottaen huomioon 8 §:n säännokset,
13) asettaa tarvittaessa määrättyä tehtävää varten toimikuntia sekä
14) käsittelee kaikki jäsenten jäsenyhdistyksen kokoukselle tekemät aloitteet sekä antaa niistä lausuntonsa.
15 § HALLITUS
Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme (3)/ enintään 15 muuta varsinaista jäsentä, joilla viimeksi mainituilla tulee olla henkilökohtainen varajasen. Hallitus valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, jäsenasiainhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallituksen jäseniä valittaessa on otettava huomioon, että 2 §:ssä mainittujen työnantajien eri virastojen ja laitosten henkilökunnista sekä eri ammattiryhmistä, mikali mahdollista, valitaan jäseniä hallitukseen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt saapumasta kokoukseen kutsukoon hän henkilökohtaisen varajäsenensä kokoukseen.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Hallituksen kokouksista laaditaan päätöspöytäkirja tai siitä erikseen päätettäessä laajempi selostuspöytäkirja. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä hallituksen itsensä hyväksyttävä tai kahden pöytakirjantarkastajan tarkastettava.
16 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Jäsenyhdistyksen hallitus
1) johtaa jäsenyhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja jäsenyhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti,
2) hoitaa jäsenyhdistyksen omaisuutta ja päättää sen rahavarojen käytöstä ottamalla huomioon sääntöjen määräykset ja jäsenyhdistyksen kokousten antamat ohjeet,
3) ottaa palvelukseen ja vapauttaa jäsenyhdistyksen tarvitseman henkilökunnan sekä päättää sen palkkauksesta talousarvion rajoissa,
4) hyväksyy ja erottaa jäsenet ja huolehtii jäsenrekisteriin pitämisestä ajan tasalla,
5) huolehtii luottamusmiesten sopimuksen mukaisesta asettamisesta työpaikoilla, valvoo heidän toimintaansa ja avustaa heitä työ- ja virkasuhdeasiain hoidossa,
6) päättää paikallisneuvottelujen käynnistämisestä ja nimeää neuvottelijat,
7) päättää paikallisten virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä,
8) huolehtii siitä, että jäsenyhdistyksen edustajat tulevat nimetyiksi yhteistoimintaorganisaatioihin,
9) valitsee keskuudestaan tarvittaessa työvaliokunnan jäsenet ja vahvistaa sen toiminnalle ohjesäännön,
10) huolehtii siitä, että jäsenyhdistys täyttää Jytyn sille asettamat tehtävät ja velvoitteet, erityisesti Jytyn sääntöjen 15 §:n mukaiset velvollisuudet,
11) huolehtii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta kalenterivuosittain,
12) laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaa kalenterivuotta varten sekä tekee esityksen vuosikokoukselle käytettävistä jäsenmaksuista ottaen huomioon 8 §:n säännökset,
13) asettaa tarvittaessa määrättyä tehtävää varten toimikuntia sekä
14) käsittelee kaikki jäsenten jäsenyhdistyksen kokoukselle tekemät aloitteet sekä antaa niistä lausuntonsa.
III ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
17 § NIMEN KIRJOITTAMINEN
Jäsenyhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä jonkun hallituksen varsinaisen jäsenen tai hallituksen nimenkirjoittajaksi määräämän jäsenyhdistyksen toimihenkilön kanssa.
18 § TILIEN PÄÄTTÄMINEN
Jäsenyhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on luovutettava viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta toiminnantarkastajalle / tilintarkastajalle, joiden tulee toimittamastaan tarkastuksesta antaa vuosikokoukselle osoitettu lausuntonsa hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen vuosikokousta.
19 § YHDYSHENKILÖT
Hallitus voi asettaa 2 §:ssä mainittujen työnantajien eri virastoihin ja laitoksiin tai oppilaitoksiin jäsenyhdistykselle yhdyshenkilöitä.
Yhdyshenkilön tulee toimialueellaan toimia jäsenyhdistyksen ja Jytyn tarkoitusperien tunnetuksi tekemiseksi, toimittaa hallituksen tiedonannot jäsenille sekä huolehtia siitä, että jäsenet pyytäessään saavat tietoja jäsenyhdistyksen ja Jytyn toiminnasta.
20 § ALAOSASTOT
Jäsenyhdistys voi muodostaa toimialueelleen hallituksen ohjauksen ja valvonnan alaisena toimivia rekisteröimättömiä alaosastoja, joiden säännöt hallitus hyväksyy. Yhdistyksen kokous määrää alaosastojen toiminta-alueen ja lukumäärän. Jytylle on tehtävä ilmoitus alaosastojen perustamisesta.
21 § SÄÄNTOJEN MUUTTAMINEN
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia jäsenyhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa on siitä ollut maininta ja jos vähintään kaksikolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on muutoksen kannalla.
Jäsenyhdistyksen on, halutessaan poiketa Jytyn liittovaltuuston hyväksymästä mallisäännöstä, alistettava sääntömuutosasia Jytyn toimielinten ratkaistavaksi Jytyn sääntöjen 7 §:n mukaan.
22 § YHDISTYKSEN EROAMINEN LIITOSTA
Päätös liitosta eroamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä jäsenyhdistyksen kokouksessa vähintään neljäviidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa. Kokousten väliajan on oltava vähintään yksi (1) kuukausi.
23 § JÄSENYHDISTYKSEN PURKAMINEN TAI LAKKAUTTAMINEN
Jäsenyhdistys ei saa päättää purkautumisestaan ilmoittamatta asiasta Jytyn liittohallitukselle.
Jos jäsenyhdistys purkautuu, on sen jäjelle jääneet varat käytettävä viimeisen kokouksen päättämällä tavalla johonkin 2 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä hyödyttävään tarkoitukseen tai luovutettava varat Jytylle.
Purkamispäätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä jäsenyhdistyksen kokouksessa vähintään neljäviidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa. Kokousten väliajan on oltava vähintään yksi (1) kuukausi.
24 § MUIDEN SÄÄNNOSTEN SOVELTAMINEN
Muissa suhteissa noudatetaan Jytyn sääntöjä ja päätöksiä sekä yhdistyslakia.